Enemmän ja vähemmän huippujuttuja!

Kiirettä pitää, mun pitäis olla valmis fysioterapeutti vuoden sisään. 21 viikkoa harjoitteluja + opinnäytetyö tehtävänä. Syksyllä sit yrittäjyyskurssi ja opparin esitys. Sit mä oon fysioterapeutti. Hui.

Dafin kanssa ollaan jatkettu treenailua lähes normaaliin tapaan, tosin nyt on ollu pari viikkoa taukoa. Dafi kävi PetPorissa hieronnassa Minna Lammisella ja neiti oli aika pahasti jumissa. Jumit on lähteny onneks helpottumaan ja liikkuminen on luontevampaa ja sulavampaa. Minna sai hienosti koiran rentoutumaan ja hieronnasta oli selvästi hyötyä. :)

Käytiin myös Jyväskylässä kaksissa rallytokokisoissa ja näyttelyssä. Näyttelystä käytiin hakemassa H, tiukka tuomaritäti ei yllättäen arvostanut meidän hörökorvaa kovin korkealle. Onneks Dafi on silti mun mielestä maailman paras ja kaunein tyyppi. <3 Rallytokokisojen takia me sinne pääasiassa mentiin ja tuliaisina juurikin se, mitä lähdettiin hakemaan. Saatiin kotiintuomisiksi RTK1! Vähän kohellusta ja sähellystä koko kisat oli, mutta pääasia että meillä oli kivaa. Sunnuntain kisasta saatiin vielä videokin, josta aika hyvin näkee, kuinka iloinen pieni hyppyheikki mulla oli mukana vielä väsyttävän viikonlopun viimeisenä päivänäkin.

Tästä videosta haluaisin nimenomaan korostaa sitä, kuinka innolla ja mielellään Dafi mun kanssa hommia tekee. Viimeaikoina näillä kulmilla on taas liikkunu huhuja siitä, kuinka komennan koiraani hirvittävän kovaa tms. Toivoisinkin, että vastaavat kommentit osoitetaan suoraan mulle, eikä esimerkiksi mun koirakavereille. Ihan kuka vaan voi myös tulla meille kotiin/treeneihin/kisoihin tai ihan mihin vaan katsomaan, kuinka hirvittävän paljon Dafi (tälläkin hetkellä mun kainalossa makoillessaan) kärsii. ;)

Lopuksi haluan tietty myös osallistua Atlaksen ja Saaran arvontaan!